Ketä meidän on pelkääminen

TulostusversioTulostusversio

KETÄ MEIDÄN ON PELKÄÄMINEN?

Vanhoja lehtileikkeitä selatessani, käteeni sattui eräs mielenkiintoinen leike vuodelta 2013. Lehtileike oli peräisin Iltasanomista ja se oli otsikoitu: ”Kirkkoherrat pelästyttivät kerholapset pahanpäiväisesti”.

Tätä Iltasanomien juttua ei voi syyttää ainakaan vaatimattomasta otsikoinnista. Otsakkeen perusteella lukijan mielikuvitus saattoi lähteä laukkaamaan ajatustakin nopeammalla vauhdilla. Mutta kyse ei ollut edes elävistä kirkkoherroista, vaan heidän kuvistaan pappilan seinällä. Kyse oli eräästä Uudenmaan seurakunnasta, jonka vanhassa pappilassa kokoontui seurakunnan päiväkerho. Monen pappilan seinällähän on muotokuvia seurakunnan entisistä kirkkoherroista, ja niin oli tuossakin pappilassa. Toinen muotokuvista oli noin sata vuotta ja toinen reilut viisikymmentä vuotta vanha.

Lehtikirjoituksen mukaan lasten vanhemmat vetosivat kirkkoneuvostoon, että tummanpuhuvat muotokuvat siirrettäisiin pois, koska ne pelottavat lapsia. Myös seurakunnan työntekijöiltä oli tullut kielteistä palautetta. Valitusten seurauksena seurakunnan kirkkoneuvosto päättikin siirtää muotokuvat seurakuntatalon kupolihuoneeseen. No, onhan kieltämätön tosiasia, että nuo vanhat kirkkoherrojen ja rovastien muotokuvat eivät välttämättä ole nykyajan tyyliin meikattuja, eikä niissä turhia hymyilty. Kun samalla muistamme, että värikuvat tulivat yleisiksi vasta myöhemmin, niin eipä ihme, että kuvat jäivät tummanpuhuviksi.

Pappisurani aikana vierailin usein Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa, jonka seinillä oli muotoku-via edellisistä piispoista. Ainakin vanhimpiin niistä sopii hyvin edellä mainitut tuntomerkit. Jotkut kapitulin työntekijät muistelivat piispa Olavi Kareksen muotokuvan paljastustilaisuutta. Kun muotokuva oli paljastettu arvovaltaisten kutsuvieraiden edessä, syntyi syvä hiljaisuus. Viimein hiljaisuuden päätti huumorintajuisen piispa Kareksen möreä ääni: ”Älkää peljätkö, minä se olen!”

Jos vielä palaamme noiden kirkkoherrojen muotokuviin, ehkäpä monet vanhemmat pitivät oikeutettuna vaatimuksena muotokuvien poistamisesta. He saattoivat kenties järkyttyneinä kertoa lehtimiehelle lastensa kokemia traumoja, jotka Iltasanomat sitten raflaavasti välitti lukijoilleen.

Ainakin itselleni nousee väistämättä mieleeni kysymys, kuinkahan järkyttyneitä olivat ne lapset, jotka joutuivat aikanaan kohtaamaan nuo kirkkoherrat heidän eläessään, jos kuvatkin jo aiheuttavat tuollaista paniikkia. No, toivottavasti kaikki nyt ymmärtävät tämän ironisen kysymykseni, jossa pilkka kohdistuu ennen kaikkea ja yksistään tähän meidän syvätyperyyden aikakauteen. Jos kyse olisikin vain noista kirkkoherrojen muotokuvista, moni saattaisi nyt hyvinkin tuohtuneena väittää, että kyllä lapset saattavat todellakin järkyttyä tuollaisista muotokuvista. Mutta tuon tapahtuman jälkeen on viime vuosien aikana päiväkodeissa ja -kerhoissakin vakiintunut tapahtuma, joka on tuonut mukanaan jopa demoniset ja kuolemalla pelottelevat kuvat ja naamiot. Halloweenin mukanaan tuoman rekvisiitan rinnalla nuo kirkkoherrojen muotokuvat muistuttavat lähinnä kiiltokuvaenkeleitä, joita omassa lapsuudessani kerättiin.

Halloweenin vietto on todellakin saanut monet lapset pelkäämään. On saanut lukea juttuja, joissa päivä-kerhotädit ovat mieluummin kehottaneet jäämään pelkääviä lapsi kotiinsa, kuin olisivat vaatineet kaiken halloweeniin liittyvän materiaalin poistoa.

Tämä maailma keksii milloin minkäkin asian vihapuheeksi tai asiaksi, josta joku voi pahoittaa mielensä. Hyökkäyksen kohteeksi ovat joutuneet mm. koulun joulujuhlien seiminäytelmät, ”enkeli taivaan” virsi, suvivirsi jne. Aina joku keksii jonkun perinteisen kristillisen asian, joka tulee kieltää, koska se saattaa loukata jotakuta. 

Tämä maailma saa eräänä päivänä kylläkin kokea todelliset pelonaiheet ja todellisen vihapuheen. Jeesus ennusti puhuessaan lopunajoista, kuinka kerran tulee olemaan ”ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa”, Luuk. 21:25, 26. Silloin ei auta enää kirkkoherrojen muotokuvien siirtely, eikä myöskään auta kaiken julistaminen vihapuheeksi tai kiihotukseksi kansanryhmää vastaan, koska vihapuhuja on itse kaiken maan Herra. Psalmi 2: 5 sanoo: ”Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan”

Niin, usko tai älä, mutta minun Raamattuni mukaan pelon aiheuttaja ja vihapuhuja tulee tälle maailmalle lopulta olemaan itse kaiken maan Herra. Ja Jeesuksen sanojen mukaan ihmisten pelko tulee olemaan niin rankka, että monet menehtyvät siihen psyykkisistä syistä. Syy, miksi Herra puhuu heille vihassansa, johtuu siitä, koska ”maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä pitävät neuvoa HERRAA ja hänen Voideltuaan vastaan: `Katkaiskaamme yltämme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä´”, Ps. 2: 2,3. Tätä saamme tänään olla jo todistamassa: maailman johtajat ja hallitsijat tahtovat sanoutua irti kaikesta, mikä vähänkään liittyy Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen.

Samaisen psalmin lopussa on kuitenkin kehotus ja lupaus niille, jotka tahtovat kuunnella Jumalan ääntä: ”Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa nuhteesta opiksenne, maan tuomarit! Palvelkaa HERRAA hänen pelossaan, iloitkaa ja vaviskaa. Autuaita ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.”