JOULUN OIKEA AJANKOHTA

Joulun oikeasta ajankohdasta on keskusteltu ja väitelty paljonkin. Me protestantteina olemme tot-tuneet, että joulua vietetään 25. päivänä joulukuuta. Rooman piispa Julius I määräsi vuonna 354, että Kristuksen virallinen syntymäpäivä olisi juuri tuo päivä. Babyloniassa vietettiin Tammuksen syntymäpäiväjuhlaa joulukuun 25 päivä. Samana päivänä oli myös persialaisen Mithra-jumalan ja Rooman keisarin syntymäpäivä. Roomalaiset olivat tottuneet näihin pakanajuhliin eivätkä halunneet luopua niistä, siksi Rooman piispa määräsi Jeesuksen syntymäpäivän tähän samaan ajankohtaan. Tarkoitus oli syrjäyttää pakanallisten juhlien vietto kristillisellä juhlalla.

Raamattuhan ei suoraan kerro, mihin aikaan vuodesta Jeesus syntyi. Mutta joistakin Raamatun aikamääreistä voisi vetää johtopäätökset, että se saattoi tapahtua syksyllä, kenties juuri lehtimajanjuhlan aikoihin. Tutkitaanpas noita Raamatun antamia vihjeitä hieman tarkemmin.

Ensimmäinen Raamatun kohta, joka antaa mielenkiintoista tietoa on Luuk. 1:5, jossa kerrotaan Jeesuksen sukulaisen Johannes Kastajan isän Sakariaan saamasta ilmestyksestä Jerusalemin temppelissä. Luukas antaa meille tiedoksi, että pappi Sakarias kuului Abian osastoon. Leeviläisistä Aa-ronin pojista periytyvät papit saivat palvella Herran temppelissä vuorollaan. Heidät oli jaettu kahteenkymmeneen neljään osastoon ja yksi osasto palveli aina kaksi viikkoa. Kulloinkin vuorossa olevasta osastosta arvottiin arvalla eri tehtävät, ja niinpä pappi Sakariakselle oli osunut arpa mennä suitsuttamaan temppeliin.

Ensimmäisen Aikakirjan 24. luku antaa meille tiedoksi, että Abian osasto oli järjestyksessään kahdeksas osasto. Voimme siis laskea, mihin vuoden aikaan Abian osaston vuoro oli palvella temppelissä. Juutalaisten uskonnollisiin juhliin perustuva vuosihan alkoi nisan kuusta, joka sattuu meidän kalenterissamme osapuilleen maaliskuun puolenvälin tienoille. Eli Abian osaston vuoro palvella oli suunnilleen kolme puoli – neljä kuukautta myöhemmin. Tuo aika sijoittuu meidän kalenterissamme suunnilleen heinäkuun alkupuolelle.

Pappi Sakarias oli siis suitsuttamassa temppelissä, kun enkeli ilmestyi hänelle. Sakarias ja hänen vaimonsa Elisabet olivat jo iällisiä, ja heillä ei ollut vielä lasta, mutta nyt enkeli ilmoitti, että Elisabet tulee raskaaksi. Avoimeksi kysymykseksi jää nyt, kuinka pian tuo enkelin ilmoittama asia toteutui. Tuliko Elisabet raskaaksi melko pian sen jälkeen, kun Abian osaston palveluvuoro päättyi, vai menikö siihen senkin jälkeen vielä useita kuukausia. Jos se tapahtui suhteellisen pian, silloin voimme päätellä, että Johannes Kastaja syntyi tuosta ajankohdasta noin yhdeksän kuukauden kuluttua, eli meidän kalenterissamme huhtikuussa. Kun lisäksi tiedämme Luukkaan evankeliumin 1. luvun jakeen 36 perusteella, että Johannes Kastaja syntyi noin kuusi kuukautta ennen Jeesusta, on meidän helppo laskea Jeesuksen syntymän ajankohdaksi osapuilleen lokakuu.

Noihin aikoihinhan oli juutalaisten kolmannen suuren juhlan eli lehtimajanjuhlan ajankohta. Jumala oli jo Mooseksen kautta antanut juutalaisille kolme tärkeää juhlaa vietettäväksi joka vuosi. Nämä juhlat ovat pääsiäinen, helluntai ja lehtimajanjuhla. Kristittyinä tiedämme, että kahtena noista, eli pääsiäisenä ja helluntaina tapahtui jotakin erittäin tärkeää myös meitä kristittyjä ajatellen. Itse olen täysin vakuuttunut, että myös tuon kolmannen juhlan aikaan on joko tapahtunut tai tulee tapahtumaan jotakin tärkeää meille kristityillekin.

Syntyikö Jeesus siis tuon lehtimajanjuhlan aikaan. Sehän selittäisi myös omalta osaltaan sitä tungosta, mikä Betlehemissä oli Jeesuksen syntymän aikoihin. Kansan paljoushan oli jopa niin poikkeuksellinen, että edes synnyttävälle äidille ei löytynyt muuta paikkaa kuin eläinten suoja. Toki verollepanokäsky oli tähän yksi syy, mutta sattuiko se juuri yhtä aikaa lehtimajanjuhlan kanssa.

Henkilökohtaisesti uskon, että tuo lehtimajanjuhla tulee olemaan joka tapauksessa tulevaisuudessa tärkeässä asemassa. En yhtään ihmettelisi, jos vaikka Jeesuksen toinen tulemus tapahtuisi juuri tuon juhlan aikaan, mutta minä vuonna, se on jo eri asia. Joka tapauksessa lehtimajanjuhlaa tullaan viettämään Jeesuksen toisen tulemuksen jälkeen tärkeimpänä juhlana. Sakarja 14:16, 17 sanoo: ”Mutta kaikki jäljelle jääneet niistä kansoista, jotka hyökkäsivät Jerusalemia vastaan, kulkevat vuosi vuodelta sinne ylös kumartamaan kuningasta, HERRAA Sebaotia, ja viettämään lehtimajan-juhlaa. Niille maan kansoille, jotka eivät lähde ylös Jerusalemiin kumartamaan kuningasta, HERRAA Sebaotia, ei tule sadetta.”

Mielenkiintoista, että pääsiäisen ja helluntain viettämistä ei tuossa Sakarjan kirjan kohdassa enää mainita ollenkaan. Jos Jeesuksen toinen tulemus ja kansojen silmien avautuminen tunnustamaan Hänet kunnian kuninkaana tapahtuu todellakin lehtimajanjuhlan aikaan, ei mikään ihme, että tuosta juhlasta tulee tuhatvuotisen valtakunnan aikana kaikista keskeisin juhlinnan aihe koko maailmalle.

Tämä joulun ajankohdan pohtiminen on niitä ehdonvallan asioita, joista meidän pelastuksemme ei ole riippuvainen, mutta on kuitenkin mielenkiintoinen mietiskeltäväksi. Enkä tarkoita sitä, etteikö me voitas viettää joulua 25.12., koska emme tiedä varmuudella muutakaan päivää. Pääasia, että kerran vuodessa vietämme Jeesuksen syntymän muistoksi päivää.