Luonnon ennallistamisesta

Viime aikoina on puhuttu paljon ennallistamisesta, jota mm. EU on vaatimassa lakialoitteineen. Lähinnähän tässä on kyse suoalueiden ennallistamisesta sekä tavoitteesta kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta. Näiden lakialoitteiden läpimeno aiheuttaisi suuria ja kalliita toimenpiteitä myös Suomelle. No, ennallistamisesta on varmasti monenlaisia mielipiteitä, enkä aio ottaa kantaa yksityiskohtiin, mutta on eräs perustavanlaatuinen ero jo lähtökohdissaan, kun tätä aihetta käsitellään. 

Tämä aika ja vihreä liike sen mukana lähtee maailmankuvasta, jossa evoluutio, sattuma ja luonnonvalinta on asetettu Jumalan asemaan. Eli kaikki olisi siis syntynyt sattumalta itsestään ilman mitään suunnittelijaa ja ylläpitäjää. Tässä tulkintamallissa on tietysti loogista ajatella, että kaikki, mitä luonto on itse kehittänyt ja luonut, on luonnon tasapainon kannalta parasta ja sitä ei olisi järkevää muuttaa.

Jos tämä maailman selitysmalli olisi totuus, silloin kaiken ennallistaminen alkuperäiseen olisi järkevää. Mutta valitettavasti tämä teoria ei ole totuus, vaan kaiken Luoja on Sanassaan meille ilmoittanut, kuinka kaikki aikanaan tapahtui. Jumala loi kaiken alussa hyväksi ja kauniiksi, mutta sitten tuli syntiinlankeemus, jonka jälkiseurauksista kärsii yhä edelleen sekä ihmis- että koko luomakunta.

Jotkut teologitkin ovat kannanotoissaan myötäilleet ennallistamisajatusta ja viitanneet Raamatun luomiskertomuksessa Jumalan ihmiselle antamaan käskyyn ”viljellä ja varjella maata”, 1. Moos. 2:15. Nämä teologit ovat selittäneet, että oikeastaanhan Jumala siinä käskee ihmistä varjella kaikkea, eli säilyttää sellaisenaan. Mutta nämä teologit ovat lukeneet hieman huonosti Raamattunsa tässäkin asiassa. Nimittäin Jumalahan antoi tuon käskyn siinä vaiheessa, kun hän asetti ihmisen paratiisiin. Mutta sen jälkeen tapahtui syntiinlankeemus ja ihmisen karkottaminen paratiisista, ja kuinkas sinä voit viljellä ja varjella sellaista, mistä sinut on karkotettu pois!

Mutta nyt tullaan ratkaisevaan tietoon, kun pohditaan tätä ennallistamista. Syntiinlankeemuksen jälkeen sanotaan maasta: ”Kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi, orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle”, 1. Moos. 3:17,18. Lisäksi sanotaan, että jopa ”otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi”. Annetaan siis ymmärtää, että jos ihminen aikoo siitä ravinnon saada, joutuu hän kovalla työllä sitä raivaamaan, muokkaamaan, kyntämään ja monella muulla tavalla työstämään. Eli maa ei ole Raamatun mukaan virheettömässä tilassa, vaan päinvastoin kirotussa tilassa!

Kun tämän ajan ihminen on hyljännyt Jumalan, täytyy sillä kuitenkin olla jotakin, jota palvoa. Niinpä joillakin tahoilla on luonto otettu palvottavaksi, onhan mm. puita halailtu jo kauan aikaa! Ennustaahan Paavali tämän sanomalla, että ihmiset palvovat luotua enemmän kuin Luojaa.

Olen itse sitä sukupolvea, joka oli jo pikkupoikani suota raivaamassa isän ja isoveljen mukana kotitilallamme. Lapsuuskotini nimi onkin Suosaari, eli se jo antaa kuvan, että elettiin soiden keskellä. Vaikka maanviljelys ei ollutkaan pääelinkeino, kuitenkin noista pelloista, jotka suosta raivattiin, sai erinomaisen ja erittäin tarpeellisen lisän jokapäiväiseen ruokaan. Maatilalta tuli jyvät, perunat, maito, liha, vihannekset ja juurekset. Tänään nuo kaikki pellot on toki uudestaan metsitetty, mutta monen kymmenen vuoden ajan ne olivat suurena apuna jokapäiväiseen elämään. Eikä lapsuuskotini ollut ainut tuollainen tila, vaan tuhannet ja tuhannet muut.

Enkä yhtään ihmettelisi, jos eräänä päivänä noita metsitettyjä peltoja raivataan ja viljellään uudestaan ja jo pakettiin pantuja turvesoita otetaan uudelleen käyttöön. On nimittäin kaksi majesteettia tässä inhimillisessä elämässä, jotka saavat ihmisen toimimaan, ja ne ovat nälkä sekä vilu ja pakkanen. Jotakin esimakua tästä visiosta olemme jo saaneet kuluvan vuoden aikana nähdä. Vilun ja pakkasen mukanaan tuomaa pientä järjen palautumista on saatu jo olla todistamassa, kun päättäjien taholta on päätetty säilyttää edes joitakin turvesoita käyttövalmiudessa. Raamattu ennustaa selvästi, että myös nälänhätä on yksi suuri vitsaus lopunaikana.

Elämme siis syntiinlankeemuksen jälkeisessä tilassa, jossa meidät on asetettu viljelemään maata, vaikkapa otsan hiessä. Lisäksi Jumala antaa ihmiselle käskyn ja luvan koskien maata ja luomakuntaa: ”Tehkää se itsellenne alamaiseksi ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” 1.Moos. 1:28. Luomakunta on siis annettu ihmisen käyttöön, toki vastuullisuutta noudattaen.

Tämä lupa ei tietenkään tarkoita sitä luonnon tuhoamista, jota monin paikoin maailmassa toteutetaan. Tarkoitan esim. sademetsien hakkuuta tai kaikkea sitä luonnon tuhoamista, mitä tehdään suurten kansainvälisten yhtiöiden kautta suuria rikkauksia ja voittoja tavoiteltaessa. Puhun lähinnä oman maamme tilanteesta, johon EU:n lakialoitteet tulisivat myös suuresti vaikuttamaan.

Mutta eräässä suhteessa luonnon ennallistamisen vaatijat ovat oikeassa. Raamattu näet todistaa, että eräänä päivänä luonnon ennallistaminen tapahtuu. Paavali näet kirjoittaa Roomalaiskirjeessä (8:18-22), että syntiinlankeemuksen seurauksena koko luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle ja kaipaa päästä pois turmeluksen orjuudesta. Raamattu ennustaa selvästi, että lopun ajalla ihminen omalla toiminnallaan saastuttaa ja turmelee koko luonnon, niin että edes auringon ja kuun valo ei pääse kunnolla lävitse. Myös meret, järvet, joet ja vesilähteet muuttuvat ikään kuin kuolleen vereksi ja tulevat täysin käyttökelvottomiksi, Ilm. 16: 3,4. Mutta nuo vitsaukset eivät totisesti ole seurausta siitä, että Suomessa on ollut aika-naan montakin suokuokkaa ja Jussia, jotka ovat muuttaneet vetiset ja kitukasvuiset suot viljapelloiksi ja kunnon metsiksi.

Ennallistamista siis tullaan tarvitsemaan, mutta sitä ennallistamista eivät tule tekemään viherpiiperot, vaan sen tekee yksin Kristus tulemuksessaan. Raamattu sanookin, että koko luomakunta huokaa ja on oleva synnytystuskissa, odottaen Jumalan lasten ilmestymistä.

Ja vielä yksi asia, mikä minua hieman ihmetyttää. Jos luonto kerran täytyy ennallistaa täsmälleen siihen tilaan, mihin evoluution väitetään sen muovanneen, niin miksi kukaan ei vaadi, että kaikki ne tuhannet ja jopa miljoonat neliökilometrit, jotka ovat jääneet kaupungistumisen myötä asfaltin ja betonin alle tulisi ennallistaa! Sinne on jäänyt etenkin viime vuosikymmenien aikana valtavat määrät ainutlaatuista luontoa, jotka on peitetty rakennusmateriaaleilla, jotka imevät kuumuutta itseensä ja heijastavat sitä ympäristöönsä kiihdyttäen näin maapallon kuumenemista. Monin paikoin tämä rakentaminen on niin kiivasta, että jopa betonivaluun sopiva hiekka alkaa loppua.

Miksi tähän maapallon urbanisaatioon ei haluta puuttua? Tätä ennallistamista eivät vaadi edes vihreät, vaan päinvastoin ovat yhä suuremmassa määrin itse hakeutumassa ja pesiytymässä noihin asfaltti ja betonierämaihin.  Luulenpa, että yksi rehellinen selitys tähän on se, että samalla menetettäisiin hyvät ”kutupaikat”, näin vanhaa savolaista kiertoilmaisua käyttääkseni!