Väkevä herätys vai väkevä eksytys

TulostusversioTulostusversio

VÄKEVÄ HERÄTYS VAI VÄKEVÄ EKSYTYS?

Vuosien ajan on joissakin hengellisissä piireissä puhuttu ja opetettu suuresta ja väkevästä herätyksestä, joka on tulossa maailmaan. Jopa niin suuri ja väkevä herätys, ettei sellaista ole nähty koskaan aikaisemmin maailman historiassa. Muistan, kuinka joskus itsekin vuosia sitten opettaessani viittasin tähän opetukseen. Itselleni jäi kuitenkin jälkeenpäin jotenkin epävarmaolo sisimpääni. Tarkoitan tällä kaikella sitä, että en todellakaan silloin, enkä vielä nytkään ole löytänyt tuolle väitteelle vankkaa raamatullista perustaa. En tosiaankaan keksinyt, mihin Raamatun ennustukseen tuo väite perustuisi.

Viimein tajusin sen perustuvan selitykseen, jossa uskovien ylös otto Herraa vastaan eli ns. tempaus sijoitetaan Ilmestyskirjan neljännen luvun jakeeseen yksi, jossa Johannesta kehotetaan astumaan ylös taivaaseen. Mielestäni tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, joka on saanut kannatusta lähinnä ns. menestysteologien parissa. Tällä selityksellä halutaan ikään kuin turvata se opetus, että Kristuksen seurakunta ei joudu kokemaan täällä mitään ahdistusta, eikä vainoa lopun aikana, vaan se otetaan heti alkuunsa pois.
Jos selitämme Ilmestyskirjan näin, silloin tulee väistämättä vastaan kysymys, mikä on sitten seitsemännessä luvussa kuvattu joukko, joka on tullut suuresta ahdistuksesta ja joka tosiaankin on niin suuri, ettei kukaan pysty sitä lukemaan. Juuri tähän kohtaan tulee avuksi selitys, että tempauksen jälkeen tulee valtava herätys maailmaan, jonka tuloksena on tämä suuri pelastuneiden joukko. Mutta mielestäni tämä on täysin vastoin muuta Raamatun opetusta. Jeesushan mm. opettaa, että kun ylkä tulee ja viisaat neitsyet ovat menneet hääsaliin, ovi suljetaan, eikä sinne enää pääse kukaan. Itse ymmärrän, että vasta tässä Ilmestyskirjan seitsemännessä luvussa kuvataan niitä Kristukseen uskovia, jotka on temmattu Herraa vastaan yläilmoihin, ja heitähän on todellakin valtava joukko eli kaikki alkuseurakunnasta lähtien uskoon tulleet ja jo uskossa kuolleet pyhät, sekä sillä hetkellä täällä maan päällä elävät uskovat ihmiset.

Mitä herätykseen tulee, tarkkaan ottaen emme löydä Raamatusta koko sanaa. Toki Jeesus puhuu siitä, että niin yksityisillä ihmisillä, kuin paikkakunnilla ja kansoilla voi olla omat etsikkoaikansa. Jeesuskaan ei kehottanut rukoilemaan herätystä ja odottamaan sen saapumista, vaan hänhän päinvastoin sanoi (Joh. 4:35): ”Ettekö sano, vielä on neljä kuukautta sadonkorjuuseen. Minä sanon teille: `Kohottakaa katseenne ja katselkaa vainioita, sillä ne ovat vaalenneet sadonkorjuuta varten´.” Eli Jeesus haluaa sanoa meille: ”Hop, hop, nyt on sadonkorjuun aika, ei kun vaan viljavainioille leikkaamaan!” Helpostihan muutoin voi käydä niin, että moni potentiaalinen evankelista jää kotiinsa odottelemaan sitä suurta herätystä, kunnes huomaa, että koko elämä onkin valunut ohi!

En tarkoita tällä sitä, etteikö herätystä voisi ollenkaan rukoilla ja odottaa. Onhan herätyksenaikoja ollut omassa maassammekin, ja Jumala voi antaa niitä tulevaisuudessakin. Jos Jumala on antanut sinulle kutsumuksen ja näyn tästä asiasta, niin jatka uskossa rukoustasi. Lähinnä olen halunnut kirjoituksellani kritisoida tulkintaa, jossa väkevimmän ja suurimman herätyksen koko maailman historiassa sanotaan olevan vasta edessäpäin. En siis löydä tähän tulkintaan vahvistusta Raamatustani.

Sitä vastoin löydän Raamatusta monestakin kohtaa kristallin kirkkaasti ennustukset toisenlaisesta kehityksestä, väkevästä eksytyksestä, joka valtaa koko maailman lopun ajalla. Jo tässä ajassa voimme selvästi havaita, kuinka tuo eksytys on lähtenyt hirvittävällä voimallaan liikkeelle! Jeesushan itse sanoo, puhuessaan opetuslapsilleen lopun ajan tapahtumista Matteuksen evankeliumin 24. luvussa: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.” Paavali myös viittaa kirjeissään tähän samaan väkevään eksytykseen, jonka itse Jumala sallii kohdata maailmaa, siksi koska maailma ei ole ottanut totuutta vastaan, vaan on vaihtanut sen valheeseen, (2.Tess. 2:10,11). En ainakaan itse pysty millään logiikalla yhdistämään näitä kahta asiaa: Kuinka maailmassa voisi olla yhtä aikaa väkevin herätys kautta aikain, ja samalla niin väkevä eksytys, että jo uskossa olevatkin ovat vaarassa eksyä ja luopua uskostaan!

Kaikesta huolimatta toki rukoilen armon aikaa ja herätystä niin läheisilleni, kotipaikkakunnalleni kuin myös koko kansallemme. Herätys voi toki tulla vaikkapa sinun paikkakunnallesi, ja on hyvä, että sitä rukoilet ja toivot. Mutta haluan vielä kysyä, oletko valmis siihen, että Jumala antaa kansallemme herätyksen millä tavalla tai hinnalla hyvänsä. Tarkoitan sitä, että entä jos se herätys tuleekin maahamme aivan eri tavalla kuin olit ajatellut. Entä jos se tuleekin suurten koettelemusten ja ahdistuksen kautta. Nimittäin pelkäänpä, että tätä kansaa ei pysäytä syntielämässään, uhmassaan ja ylpeydessään enää mikään muu kuin Jumalan rankka asioihin puuttuminen. Jumala on kyllä hyvyydellään koettanut tätä kansaa puoleensa vetää jo vuosikymmenien aikana, mutta tämä kansa vain loittonee yhä kauemmaksi Jumalan sanasta ja tuntemisesta.

Mutta jos herätys todella tulisi vaikkapa suurten ahdistusten kautta, onhan sekin parempi kuin että ihmiset menevät suruttomuudessaan iankaikkiseen kadotukseen.