4. Iisain kannosta puhkeaa virpi

Tulosta sivuTulosta sivu

Evankelista Matteus kirjoitti evankeliuminsa ennen kaikkea oman kansansa jäsenille, eli juutalaisille. Siksi löydämme Matteukselta monia kohtia, joissa hän osoittaa, kuinka Vanhan Testamentin lukuisat ennustukset toteutuivat Jeesuksessa. Tällaisia ovat esim. Jeesuksen lapsuuteen liittyvät kertomukset pakomatkasta Egyptiin ja sieltä palattua asettuminen Nasaretiin. Jesaja ei sinänsä suoraan sano, että Messias asuisi Nasaretissa, mutta Matteus oivaltaa sen sanaleikin, mikä on Jesajan profetiassa: ”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa”, (Jes. 11:1). Hepreankielen sanalla neser (suomeksi vesa, verso) on sama sanajuuri kuin sanalla Nasaret. On mielenkiintoista huomata, että myös profeetta Sakarja puhuu Vesasta, viitatessaan Messiaaseen, (Sak. 3:8 ja 6:12).

Jesaja ei ainoastaan ennustanut, että Messiasta tultaisiin kutsumaan nasaretilaiseksi, vaan myöskin galilealaiseksi, (Jes. 8:23). Sebulonin ja Naftalin alue oli ainakin Juudean kirjanoppineiden ja fariseusten silmissä halveksitumpaa, koska sinne oli 700-luvulla eKr. assyrialaisten toimesta pakkosiirretty naapurivaltioiden asukkaita, sen jälkeen kun Israelin pohjoinen osa oli joutunut lähtemään pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan 730-luvulla eKr. Muutoinkin pohjoisen alue oli alttiimpi sekakansoitukselle kuin eteläinen Juudea. Eli pakanoiden sekoittuminen Galilean väestöön teki siitä halvempiarvoisen puhdasoppisten juutalaisten silmissä. Matteus tuokin selvästi esille, kuinka Jeesuksen muutto Kapernaumiin toi suuren valkeuden niille, jotka asuivat kuoleman maassa ja varjossa, (Matt. 4:12-16).

Jesaja oli myös ennustanut Herran palvelijasta, johon Hänen sielunsa on mielistynyt. Matteus viittaa tähän ennustukseen jopa kolme kertaa evankeliumissaan, mm. Jeesuksen kasteen hetkellä ja kirkastusvuorella, (Matt. 3:17; 12:15-21; 17:5).