60. Vihan aika

Käsite vihan ajasta, joka kohtaa maailmaa, esiintyy Raamatussa monissa eri kirjoissa. Yllä olevaan kuvaan olen koonnut tähän aiheeseen liittyviä keskeisimpiä Raamatun kohtia niin Vanhasta kuin Uudesta Testamentista. Kyse on siis erityisestä Jumalan vihan ajasta, joka kohtaa katumatonta ja uppiniskaista maailmaa aikojen lopulla. Jumala on kylläkin antanut ja antaa ihmiskunnalle ja yksittäiselle ihmiselle aikaa parannuksen tekoon. Jumalan pitkämielisyys odottaa tänäänkin, niin kuin se odotti Nooan päivinä (1.Piet. 3:20), että ihmiset tekisivät parannuksen. Mutta kun ihmiskunta tieten tahtoen haluaa hyljätä Jumalan ja Hänen sanansa, vuodattaa Herra lopulta vihansa tuomiot kaiken ylle.

Ilmestyskirjasta saa käsityksen, että varsinainen vihan aika alkaa sinettien aukaisemisen jälkeen (Ilm. 6:17). Jumalan sanasta voimme myös löytää useammasta kohtaa viittaukset siihen, että Herra pelastaa omansa varsinaisesta vihan ajasta (1.Tess. 1:10 ja Ilm. 3:10). Seurakunta tulee "suuresta ahdistuksesta", mutta ei vihasta (Ilm. 7:14)! Nuo Jumalan tuomiot näyttävät kohtaavat ihmiskuntaa rankimmin Ilmestyskirjan pasuunoiden ja ennen kaikkea vihan maljojen kautta. Vihan maljoista jopa sanotaan suoraan: ”Ja minä näin toisen tunnusmerkin taivaassa, suuren ja ihmeellisen: seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän viimeistä vitsausta, sillä niissä Jumalan viha täyttyy.” (Ilm. 15:1).

Voiko vihan aikana tulla uskoon? Tätä kysytään usein. Itse en ole siihen selvää vastausta suuntaan tai toiseen löytänyt Raamatusta. Ainakin viimeisen vuosiviikon ensimmäinen puolisko on aikaa, jolloin Israelin kansan keskuudesta sinetöidään valitut, ja he ilmeisesti julistavat evankeliumia omiensa parissa. Mutta julistetaanko evankeliumia vielä pakanakansojen parissa? Itse ymmärtäisin, että ei, koska pakanoiden täysi luku on jo silloin sisälle tullut. Ilmestyskirja antaa kuitenkin ymmärtää, että myös vihan aikana on niitä, jotka teloitetaan Jeesuksen todistuksen tähden ja jotka eivät kumarra pedon kuvaa, eivätkä ota sen merkkiä otsaansa tai käteensä, ja he joutuvat sen vuoksi kokemaan marttyyrikuoleman, (20:4). Ovatko he juutalaisia vai pakanoita, jää vastausta vaille!