67. Luukkaan evankeliumi
67. LUUKAS
Lääkäri Luukas, joka on kirjoittanut sekä evankeliumin että Apostolien teot, on ainoa ei-juutalainen kirjoittaja Raamatussa, joskin jotkut tutkijat uskovat, että Luukaskin oli juutalaine . Voi siis sanoa, että Pyhä kirja on annettu meille lähes kokonaan juutalaisen kansan kautta. Sanoohan Paavalikin juutalaisista, että ”heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut” (Room. 3:2).
Kukaan evankelistoista ei nimeä itseään. He eivät siis kerro, että ”minä Luukas tai Matteus olen kirjoittanut tämän kirjan”! Niinpä Luukaskaan ei itse ilmoita nimeään, vaan sanoo pelkästään :”niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus (1:3). Kuitenkin jotkut varhaisista kirkkoisistä, esim. Justinus marttyyri ja Tertullianus, nimeävät lääkäri Luukkaan tämän evankeliumin kirjoittajaksi. Kuka tuo kirjeen vastaanottanut Teofilus oli, jää arvoitukseksi. Hänen nimensä voisi kuitenkin kääntää sanoilla ”Jumalaa rakastava”.
Myöskään evankeliumin kirjoittamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisesti se kirjoitettiin 60-luvulla. Kun uudempi teologinen tutkimus sijoittaa evankeliumien kirjoittamisen myöhemmille vuosikymmenille, syynä ajoitukseen on Jerusalemin ja temppelin hävittämisen ajankohta vuonna 70 jKr. Liberaalitutkimus nimittäin ajattelee, että koska Jeesuksen kerrotaan evankeliumeissa sanovan, ettei temppelistä ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta, on Jerusalemin ja temppelin hävitys pitänyt jo tapahtua ennen evankeliumien kirjoitusajankohtaa. Kyseessä on siis epäuskon päätelmä, ettei Jeesus pystynyt ennustamaan asiaa etukäteen. Kuitenkin Jeesus ennusti lukuisia asioita aina meidän päiviimme saakka.
Luukkaan sivistyneisyyden huomaa sekä kirjoittajana, että historioitsijana. Historioitsijana hän kertoo tarkasti, missä ja milloin mitäkin tapahtui. Hänen kauttaan saamme tarkkaa tietoa mm. Jeesuksen syntymän yksityiskohdista, niin kuin se meille tutussa jouluevankeliumissa kerrotaan (2:1-20). On merkille pantavaa, että ei-juutalaisena kirjoittajana Luukas ulottaa Jeesuksen sukuluettelon aina Aadamiin saakka (luku 4). Ilmeisesti Luukas seuraa Jeesuksen sukuluettelossa joiltakin osin Marian esivanhempia, koska luettelo on jonkin verran erilainen kuin Matteuksella.
Jouluevankeliumin lisäksi on joitakin muitakin kertomuksia, joista saamme tarkkaa tietoa yksin Luukkaan evankeliumin kautta. Näitä kertomuksia ovat esim. Jeesuksen ja publikaani Sakkeuksen kohtaaminen, ryövärin parannus ristinpuulla ja kertomus Emmauksen tien kulkijoista. Lisäksi monet Jeesuksen vertauksista löytyvät vain Luukkaalta. Näitä vertauksia ovat mm: laupias samarialainen (10:25-37), sinnikäs naapuri, joka pyytää ystävältään yöllä leipää (11:5-13), hedelmätön viikunapuu (13:6-9), tuhlaajapoika (15:11-32), väärä huoneenhaltija (16:1-9), rikas mies ja Lasarus (16:19-31), leski ja väärä tuomari (18:1-8) sekä fariseus ja publikaani (18:9-14).
Oletetusti ei-juutalaisena kirjoittajana Luukas kenties pystyi rohkeammin käsittelemään aiheita, jotka hurskas juutalainen saattoi sovinnaisuussyistä jättää vähemmälle huomiolle. Niinpä Luukas puhuu muita evankelistoja enemmän myös samarialaisista, naisista, pakanoista, köyhistä ja hyljeksityistä. Häneltä löydämme mm. seuraavat ainutkertaiset henkilökuvaukset: Nainin leski (7:11-17), prostituoitu, joka voiteli Jeesuksen jalat (7:36-50), verenjuoksua sairastava nainen väkijoukossa (8:43-48), Jeesus aterialla Martan ja Marian luona (10:38-42), vesitautisen miehen parantaminen sapattina (14:1-6), kymmenen spitalista miestä (17:11-19) ja lesken ropo (21:1-4).
Luukas kertoo myös kaikista yksityiskohtaisimmin Jeesuksen taivaaseen astumisesta, ensiksi evankeliumissaan (24:50-53) ja lisäksi Apostolien teoissa (1:9-12).