51. Hoosea

51. HOOSEA

Hoosea toimi 700-luvulla eKr. Israelin Pohjoisvaltakunnassa. Hän oli Aamoksen ohella toinen Vanhan Testamentin kirjaprofeetoista, joka toimi pohjoisen valtakunnan puolella, kun taas muut kirjaprofeetat vaikuttivat pääsääntöisesti eteläisessä Juudeassa. Pohjoisvaltakunnassa vallitsi tuohon aikaan suuri vauraus, mutta myös samalla suuri tapojen turmelus. Hoosean kautta tullut sanoma oli Jumalan viimeinen varoitus, ennen kuin Assyria vuonna 721 eKr. valloitti Israelin valtakunnan ja vei kansaa suurin joukoin pakkosiirtolaisuuteen. Tämä tapahtui vain noin kymmenen vuotta Hoosean toiminnan jälkeen.

Hoosean profeetallisessa toiminnassa ja sanomassa on eräs mielenkiintoinen yksityiskohta. Hänen avioliittonsa uskottoman porttovaimon kanssa on esikuvana Jumalan ja Israelin välisestä suhteesta. Kuten vaimo on ollut uskoton Hoosealle, niin on myös ollut Israel Jumalaansa kohtaan. Jopa tuosta avioliitosta syntyneille lapsille tuli antaa Jumalan käskyn mukaan nimet, jotka kuvastivat Jumalan tuomitsevaa asennetta kansaansa kohtaan (1:3-9). Kuitenkin Jumala viime kädessä rakastaa syvästi omaa kansaansa, eikä sitä hylkää lopullisesti. Kirja ei anna yksityiskohtaisia tietoja Hoosean avioliitosta, eikä siitä, miksi liitto ajautui tuollaiseen tilanteeseen. Joka tapauksessa on mielenkiintoista huomata, kuinka Raamatun Jumalan miesten avioliitot eivät todellakaan noudattaneet samaa kaavaa. Löydämme sieltä avioliittoelämän skaalan laidasta laitaan. Asian valaisemiseksi voisi ottaa joitakin esimerkkejä.

Näin inhimillisesti ajatellen Jesajalla näytti olevan ihanne tilanne, olihan hänen vaimonsakin profeetta (Jes. 8:3). Voi vain kuvitella, kuinka väkevä parivaljakko Jumalan valtakunnan työssä he ovat olleet! Profeetoista Hesekiel joutui kokemaan leskeksi jäämisen (Hes. 24:16- ), ja Jeremialle sanottiin: ”Älä ota itsellesi vaimoa, älköönkä sinulle syntykö poikia ja tyttäriä tässä paikassa” (Jer. 16:2-). Jää siis arvoitukseksi, oliko Jeremia naimaton koko elämänsä ajan. Lootin vaimon sydän oli kietoutunut täydellisesti tämän maailman rientoihin, ja niinpä hän ei voinut olla katsomatta taakseen Sodoman synnilliseen kaupunkiin, paetessaan perheensä kanssa Jumalan tuhoa. Hän muuttui suolapatsaaksi (1.Moos. 19:26), ja on varoittavana esimerkkinä vielä tänäkin päivänä (Luuk. 17:32)! Ajattele, Raamattu ei tunne tuota vaimoa edes nimeltä! Sitä vastoin Lootin sukulaisen Aabrahamin vaimosta annetaan toisenlainen kuva: ”Niin Saara oli kuuliainen miehelleen.” (1. Piet. 3:6). Jobin vaimosta Raamattu ei puolestaan anna kovin hengellistä kuvaa. Kun koettelemukset olivat kohdanneet Jobia, olisi luullut, että vaimo olisi ollut viimeiseen asti tukemassa miestään. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan vaimon neuvo oli mieletön: ”Vieläkö pysyt hurskaudessasi? Kiroa Jumala ja kuole.” (Job 2:9)! Jobin vastaus vaimolleen on paljon puhuva: ”Sinä puhut niin kuin mikäkin houkka nainen.” Simpson oli väkevä mies Hengen voimassa, mutta aivan liian heikko naissuhteissaan (Tuom. 16). Ensimmäinen avioliitto filistealaisen naisen kanssa haaksirikkoutui käsittämättömällä tavalla, ja sen jälkeen seurasi ainakin pari irtosuhdetta. Hän joutui kovan hinnan maksamaan lankeemuksistaan, mutta sai silti vielä ennen kuolemaansa Hengen voiman takaisin, ja saattoi kostaa Jumalan kansan vihollisille. Ja vielä luettelon lopuksi voisi ottaa myönteisen ja kannustavan esimerkin Uuden Testamentin puolelta. Akyllas ja Priskilla olivat Pyhän Hengen johdatuksessa kulkeva aviopari, voimallisia evankeliumin julistajia ja myös Paavalin työtovereita (Apt. 18 ja Room. 16:3-5).  

Löydämme Hoosealtakin ennustuksen Daavidin suvusta tulevasta Messiaasta (3:4,5). Tuossa yhteydessä on myös ennustus, joka on jo toteutunut. Siinä sanotaan, että Israelin kansa tulee olemaan kauan aikaa ilman kuningasta ja ruhtinasta, sekä jumalanpalvelusmenoja. Ja näinhän on käynyt! Kuningaskunta se ei ole ollut kahteen ja puoleen tuhanteen vuoteen, eikä temppelin jumalanpalvelusmenoja ole voitu toimittaa kahteen tuhanteen vuoteen! Israelin oli määrä olla pappiskansa, mutta se tehtävä otettiin siltä toistaiseksi pois ja annettiin ”toiselle kansalle”, seurakunnalle (4:6).  Mutta päivien lopulla Herra tulee kääntämään Israelin kohtalon.

Mielenkiintoinen on myös profetia, jossa ennustetaan Israelin tuleva hengellinen herääminen: ”Herra tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää” (6:2). Kun muistamme, että Jumalan silmissä yksi päivä on kuin tuhat vuotta, niin tuon kohdan voisi kääntää: ”kahden tuhannen vuoden kuluttua Herra tekee meidät eläviksi, kolmantena vuosituhantena hän meidät herättää.” Ja muistammehan, että Hoosea toimi siis noin 2700 vuotta sitten! Mitä olemmekaan saaneet nähdä viimeisen seitsemänkymmenen vuoden aikana, ja mitä tullaan kenties piankin näkemään!