55. Israelin viimeinen vuosiviikko

55. ISRAELIN VIIMEINEN VUOSIVIIKKO

Yllä olevassa kuvassa on aikajanalla Israelin viimeinen vuosiviikko, eli seitsemän vuoden jakso. Sitä on edeltänyt uskovien ylös tempaus, josta kertoo Ilmestyskirjan seitsemäs luku (ks. sivu 52. Tempaus). Samassa yhteydessä myös merkitään sinetillä 144 000 Israelin eri heimoista. Nuo sinetillä merkityt käsittääkseni jatkavat evankeliumin sanoman julistamista ainakin kotimaassaan Israelissa. En osaa sanoa Raamatun profetioiden perusteella evankelioivatko he muuallakin maailmassa. Heidän lisäkseen Israelissa on kaksi säkkipukuista todistajaa, joiden toimintaa seuraa harmistuneena koko maailma. Kuten aikaisemmin sanoin nuo profeetat toimivat ikään kuin vanhan liiton sääntöjen mukaan, he mm. tuhoavat vastustajansa tulella, joka lähtee heidän suustaan. On mielenkiintoista huomata Ilmestyskirjan kerronnan siirtyessä tähän Israelin viimeisen vuosiviikon vaiheeseen, kuinka myös kerronnan sisältö muuttuu vanhatestamentilliseksi: puhutaan pasuunoista, alttarista, alttarin tulesta, suitsutusastiasta, suitsukkeiden savusta (8:2-5). Lisäksi luvussa yksitoista mitataan alttari, temppeli ja sen esikartano. Kaikki tämä antaa ymmärtää, että Jerusalemin temppeli on uudelleen rakennettu, ja koko maailman mielenkiinto petoa myöten on kohdistunut Israeliin!

Kolmas temppeli on rakennettu, koska vain siellä juutalaiset voivat uhrata. Aivan kuten 50 vuotta ennen Israelin valtion perustamista suunniteltiin sen perustamista eri paikkoihin: Siinaille, Ugandaan, Madagaskarille jne. Lopulta se perustettiin ainoalle oikealle paikalle eli sinne, missä se historiallisestikin on ollut. Samoin tulee käymään temppelinkin suhteen, se tullaan perustamaan ainoalle oikealle paikalle, eli sille paikalle, jossa Salomon temppeli aikanaan sijaitsi.

Kuten aikaisemmin mainitsin, en ihmettelisi, vaikka nuo säkkipukuiset todistajat olisivat Mooses ja Elia. Hehän mm. tekevät samoja ihmeitä, joita Mooses ja Elia tekivät. Mooses muutti mm. veden vereksi ja Elian vaikutuksesta oli aikanaan kolme ja puoli vuotta satamatta (1.Kun 17:1 ja Jaak. 5:17). Myös Elia tuhosi vastustajansa, esim. Baalin profeetat Karmel-vuorella. Vanhassa Testamentissa he ovat myös kaksi viimeistä profeettaa, jotka mainitaan nimeltä (Mal. 4:4,5, v:n 1933 käännös).

Mooseksen ja Elian kuolemaan myös liittyy jotakin poikkeuksellista. Elia ei kokenut normaalia kuolemaa, vaan ”tuliset vaunut ja tuliset hevoset veivät hänet taivaaseen”. Eli hänen ruumiinsa ei jäänyt tänne maan päälle, eikä sitä koskaan täällä haudattu. Myös Mooseksen kuolemaan liittyy se erikoisuus, että hän nousi yksin Nebon vuorelle, jossa hän kuoli, ja Jumala hautasi hänet. Miten se tapahtui, jää arvoitukseksi, mutta jotakin mielenkiintoista tuohon tapahtumaan liittyy, josta kertoo meille Juudaksen kirje UT:ssa (jae 9). Siellä kerrotaan, että Perkele väitteli ylienkeli Mikaelin kanssa Mooseksen ruumiista. Jotenkin ymmärrän, että saatana aavisti, että Mooseksella tulee olemaan vielä jotakin tehtävää lopun ajan kuvioissa, ja siksi se olisi halunnut Mooseksen ruumiin. Olisiko tehnyt siitä sylttyä, vai mitä, jää arvoitukseksi!

He saavat siis toimia 1260 päivää eli noin kolmen ja puolen vuoden ajan, joka samalla on puolet tuosta Israelin viimeisestä vuosiviikosta. Mielenkiintoista, että myös Jeesuksen maanpäällisen toiminnan aika oli noin kolme ja puoli vuotta. Antikristus on tehnyt liiton Israelin kanssa (Dan. 9:27), mutta nuo Jumalan valitsemat palvelijat eivät sitä tietenkään hyväksy. Lopulta, kun heidän todistamisensa aika on ohi, peto voittaa ja surmaa heidät, ja heidän ruumiinsa viruvat Jerusalemin kadulla kolme ja puoli päivää (11:7,8). Tässäkin on mielenkiintoinen yhtymäkohta Jeesukseen, Jeesuskin oli ”maan povessa kolme päivää ja kolme yötä”. Sekä säkkipukuisten profeettojen toiminta-aika että pedon hallinta-aika ovat pituudeltaan noin kolme ja puoli vuotta. Syy miksi ne on ilmaistu eri tavalla, eli 1260 päivää ja 42 kk, johtuu ehkä siitä, että niitä ei sekoitettaisi keskenään. Kyse on siis kahdesta kolmen ja puolen vuoden peräkkäisestä ajanjaksosta.

Tähän profetiaan liittyy mielenkiintoinen ennustus koskien nykyajan tekniikkaa. Valitettavasti vuoden 1992 käännös on yrittänyt vesittää tuon ennustuksen kääntämällä: ”Kolmen ja puolen päivän ajan käy ihmisiä eri kansoista, heimoista, kielistä ja maista katselemassa heidän ruumiitaan, eikä niitä anneta haudata.” (11:9). Alkukielessä ei kuitenkaan ole mitään ”käydä” verbiä, siellä on vain verbi ”nähdä” (blepō = nähdä, havaita, katsoa). Toistan vielä kerran, että juuri tämän vuoksi käytän itse mieluummin 1930-luvun raamatunkäännöstä tai uutta Raamattu Kansalle käännöstä, jotka ovat alkukielelle uskollisempia! Vanha käännös kääntääkin: ”Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää.” Ilmeisesti syy, miksi raamatunkäännöskomitea on lisännyt ”käydä” sanan, on yksinkertaisesti epäusko, ettei Johannes kaksituhatta vuotta sitten voinut tietää, että nykyajan ihmiskunta tosiaankin katselee kaikkia tapahtumia olohuoneen sohvalta ja lähettää onnitteluja ja lahjoja toinen toisilleen suhteellisen reaaliaikaisesti! Tänään tiedämme, kuinka media on heti paikalla, jos maailmalla tapahtuu vähänkin jotain mielenkiintoista. Sensaatiohakuiset mediat huutavat kilvan: ”Saitko kuvan tapahtumasta, lähetä meille!”

Kun peto on saanut tapettua nuo kaksi profeettaa, sanotaan, että ihmiset iloitsevat ja riemuitsevat heidän kohtalostaan, ja lähettävät lahjoja toisilleen (Ilm. 11:10). Joku onkin sattuvasti sanonut, että se on perkeleen joulu! Jotakin tuosta ihmisten käyttätymisestä saattaa aavistaa jo tänä aikana. Kun tämän ajan ihmiskunta ja media nousevat niitä vastaan, jotka haluavat puolustaa Raamatun sanaa ja kristillisiä arvoja, silloin kaikki pilkka ja herja ovat sallittuja. Aina kun joku kristillinen peruspilari kaadetaan, iloitaan ja riemuitaan avoimesti, enkä ihmettelisi, jos jotkut jopa lähettäisivät lahjoja toisilleen!

Kun viimeisestä vuosiviikosta on kulunut puolet, eli kolme ja puoli vuotta, Ilmestyskirja kertoo, kuinka israelilaisista otetaan taivaaseen kolme ryhmää: 1) säkkipukuiset todistajat (11:11,12), 2) 144 000 sinetillä merkittyä (14:1) ja 3) Mooseksen ja Karitsan virttä veisaavat voittajat lasisella merellä (15: 2,3). Tuollaista virttähän voivat veisata vain juutalaiset. Ymmärrän, että tässä joukossa ovat myös Vanhan testamentin pyhät, jotka nousevat haudoista vasta tässä vaiheessa. He eivät siis ole vielä siinä joukossa, joka otetaan tempauksessa Kristusta vastaan yläilmoihin (ks. sivu 52. Tempaus). Paavalihan sanoo selvästi, että tempauksen yhteydessä ”Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin” (1.Tess. 4:16). Vanhan Testamentin pyhät eivät ole Kristuksessa kuolleita, vaan niitä ovat vasta uuden liiton aikana kuolleet. Lisäksi tempauksessa ylösotetuista sanotaan, että ”he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (Ilm. 7:14). Tämäkin kuvaus sopii ainoastaan uuden liiton uskoviin.

Eli pakanakristityistä koostuva uskovien joukko on siis ensimmäinen ryhmä, joka otetaan Kristusta vastaan yläilmoihin. Sitten vasta puoli vuosiviikkoa (3½ vuotta) myöhemmin pyhien joukko israelilaisten keskuudesta. Tätä teoriaa tukee myös Jeesuksen vertaus viinitarhan työmiehistä (Matt. 20:1-16). Siinähän Jeesus kertoo, kuinka perheenisäntä läksi palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Ensimmäisten kanssa hän teki sopimuksen yhden denarin päiväpalkasta. Tämä ryhmä kuvaa siis israelilaisia, joiden kanssa Jumala aikanaan teki liiton ja sopimuksen, että he saavat olla Jumalan valittu omaisuuskansa. Kun isäntä palkkasi seuraavia työmiehiä viinitarhaansa, ei tehty enää mitään sopimusta, vaan isäntä lupasi maksaa sen, mikä kohtuus on. Tämä kuvaa meitä pakanakristittyjä, joiden kanssa Jumala ei ole tehnyt mitään sopimusta, vaan me olemme yksinkertaisesti vastanneet Jeesuksen kutsuun: ”Tule ja seuraa Minua!” Kun sitten palkan maksun aika tuli, huomaamme, että palkka maksettiinkin ensiksi viimeksi tulleille, sitten vasta niille, joiden kanssa oli ensimmäisenä sopimus tehty! Näin on myös kerran pyhien ja uskovien ylösotossa.

Petovaltio ja Antikristus ovat siis tehneet ”virallisen Israelin” kanssa liiton viimeisen vuosiviikon alussa. Kun viimeiset vastustajat on raivattu, samalla myös liitto Israelin kanssa rikotaan viimeisen vuosiviikon puolivälissä, ja peto saa viimein täyden vallan. (Dan. 9:27). Samassa yhteydessä myös tapahtuu se, mitä profeetta Sakarja ennustaa loppuluvuissaan: Kaikki pakanakansat kokoontuvat sotaan Jerusalemia vastaan (13:8 – 14:4)!

Aika, jonka petovaltio ja Antikristus saavat hallita on kuukaudelleen sanottu: neljäkymmentä kaksi kuukautta (Ilm. 13:5). Huomaa, että myös Danielin kirjassa ilmoitetaan tuo samanpituinen aika, joskin eri tavalla. Siellä neljäs peto ja sen päästä nouseva rienaava sarvi saa vallan ”ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi” (=3½ vuotta), Dan 7:25. Kun muistamme, että tätä ennen säkkipukuisten todistajien on sanottu toimivan 1260 päivää (=3½ vuotta), niin ihan jo ”Ojalan tai Kallion laskuopin” mukaan kuka tahansa voi laskea, että on olemassa erityinen seitsemän vuoden jakso ennen Jeesuksen takaisin tuloa näkyvällä tavalla. Pedon ja Antikristuksen hallintahan päättyy siis Harmagedonin taisteluun ja Kristuksen takaisin tuloon.

Joku saattaa nyt nurista, että eikö meidän ns. pakanakristittyjen tulisi olla keskeisessä roolissa lopunajan näyttämöllä aivan viimeistä näytöstä ja repliikkiä myöten. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että eihän meillä ollut osaa eikä arpaa myöskään uutta liittoa tehdessä. Paikalla oli silloin ainoastaan Jeesus ja kaksitoista juutalaista miestä (Lk. 22:20). Onko siis ihme, että Jumala vie pelastushistorian näytöksen ja Israelin kansalle antamansa profeetalliset lupaukset täytäntöön ilman, että me pakanakristityt olemme siinä näkyvässä osassa.

Lyhyenä yhteenvetona: Seitsemän pasuunan vitsaukset ovat Israelin viimeisen vuosiviikon ensimmäisellä puoliskolla. Sitä ennen on jo uskovien ylösotto tapahtunut. Vihan maljat vuodatetaan vuosiviikon toisella puoliskolla. Ennen vihan maljojen vuodattamista on kuitenkin otettu pois Herran valitut Israelin kansan keskuudesta.