74. Tuhatvuotinen valtakunta

Tulosta sivuTulosta sivu

74. TUHATVUOTINEN VALTAKUNTA

Käsite tuhatvuotinen valtakunta löytyy vain Ilmestyskirjan 20. luvusta. Siksi sen todellisuus on usein kyseenalaistettu. Kuitenkin tuossa luvussa tuo käsite mainitaan peräti kuusi kertaa. Eikä meille ole annettu lupaa epäillä raamatun totuuksia sen perusteella, kuinka monta kertaa ne on mainittu raamatussa.

Tuosta tulevasta valtakunnasta puhutaan kuitenkin raamatussa monessakin kohtaa, kylläkin vain eri nimellä. Siitä voisi käyttää yhtä hyvin nimeä rauhan valtakunta tai Kristuksen valtakunta. Yllä olevaan kuvaan olen koonnut keskeisimpiä raamatun kohtia, jotka kuvaavat tuota aikakautta.

Nuo Jesajan kirjan kohdat kuvaavat tilannetta, jossa ei olla vielä uudessa taivaassa ja maassa. Ilmestyskirjan mukaan uudessa taivaassa ja maassa ei ole enää esim. syntiä, kirousta ja kuolemaa (Ilm. 21 ja 22), jotka kuitenkin löytyvät Jesajan kuvaamasta tilanteesta. Jesajan kuvaama aikakausi poikkeaa kuitenkin suuresti maapallomme nykyisestä tilanteesta. On rauha kaikkien kesken, niin ihmisten kuin eläinten, pedotkin syövät ruohoa kuin raavas, auringon ja kuun vaikutus on seitsenkertainen jne. Uudessa taivaassa ja maassa ei ole enää merta, mutta tuossa valtakunnassa mainitaan vielä esim. Länsimeri ja Idänmeri.

Mielenkiintoinen on myös Ilmestyskirjan maininta saatanan sitomisesta tuhanneksi vuodeksi. Aivan samasta asiasta puhuu Jesajan 24. luku, jossa kerrotaan, kuinka korkeuden sotajoukot sidotaan vankikuoppaan ja vasta pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään.

Kun Jeesus tuli ensimmäisen kerran maailmaan, Hän ei tullut vielä silloin perustamaan rauhan valtakuntaa, vaan Hän tuli tuomaan miekan, vaikkakin samalla evankeliumin sanoman, (Matt. 10:34)! Tuo miekka ei tarkoita tietenkään maallista sotaa, vaan sitä henkivaltojen taistelua, joka tuosta seurasi. Kun Hän tulee toisen kerran maailmaan, perustaa Hän oman rauhan valtakuntansa, jonka aikana saatana on sidottuna. Tuossa valtakunnassa Kristuksen kanssa hallitsevat ne, jotka olivat kokeneet marttyyrikuoleman ja jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa, eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa tai käteensä (Ilm. 20:4). Heistä sanotaan, että he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. He eivät siis ole sama ryhmä, joka oli aikaisemmin tempauksen yhteydessä otettu Herraa vastaan yläilmoihin jo katoamattomiin ja kuolemattomiin ruumiisiin puettuina, 1.Kor. 15:51-53. (Ks. sivu 52. Tempaus).

Tuon tuhannen vuoden kuluttua saatana päästetään vielä vankeudestaan, ja se lähtee villitsemään kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan pyhien leiriä ja pyhää kaupunkia vastaan (Ilm. 20:7-10). Heidät kuitenkin tuhotaan lopullisesti, ja Kristus asettaa kaikki viholliset jalkojensa alle. Lopulta Poika antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, (1.Kor. 15:24, 25).

Seuraa viimeinen tuomio valkean valtaistuimen edessä, ja myös kuolema ja tuonela heitetään tuliseen järveen, (Ilm. 20:11-15 ja 1.Kor. 15:26). Ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa katoavat, (Ilm. 21:1).