66. Googin sota

66. GOOGIN SOTA

Googin sota on ollut ainakin itselleni yksi vaikeimmista tulkittavista. Vaikeaa on ollut sen ajoittaminen ja lisävaikeutta on tuonut vallalla oleva tulkinta siinä mainittujen valtioiden ja kansojen maantieteellisestä sijoittamisesta.

Olen törmännyt usein selityksiin, joissa väitetään Googin sodan olevan yksi seuraavista suuremmista lopunaikaan liittyvistä tapahtumista. Tarkemmin sanottuna uskotaan, että Venäjä liittolaisineen hyökkää Israeliin. Venäjä kokee tuossa hyökkäyksessä murskaavat tappiot ja vasta sitä seuraavan rauhan ajan jälkeen ovat varsinaiset lopunajan tapahtumat. Tuossa selityksessä on kuitenkin omasta mielestäni kaksi perusasiaa tulkittu väärin: ensiksikin Googin sodan ajankohta ja toiseksi Venäjän liittyminen tuohon sotaan.

Itse lähden siitä tulkinnasta, että Googin sota yksinkertaisesti liittyy siihen tapahtumaan, jossa pakanakansat hyökkäävät viimeisen kerran Israeliin. Eri raamatun profeetat käyttävät siitä vain erilaisia nimityksiä. Johannes käyttää siitä nimitystä Harmagedonin taistelu, Joel puhuu Josafatin laaksosta, mutta Hesekiel käyttää ilmaisua Googin sota.

Kun vertaamme Hesekielin kuvausta (luvut 38 ja 39) muuhun raamatun ilmoitukseen esim. Antikristuksesta ja Harmagedonin taistelusta, huomaamme siinä lukuisia yhtäläisyyksiä. Ensiksikin on kyse valheellisen rauhan ajasta. Israelhan on ”muuria vailla” (38:11), eli he luottavat Antikristuksen tekemään rauhan liittoon. Toiseksi sodan tiimellyksessä Israeliin tulee suuri maanjäristys (38:19), aivan kuten Ilmestyskirjassakin kuvataan (Ilm. 16:18). Lisäksi sota etenee samalla tavalla. Hyökkäävät kansat nousevat toinen toistaan vastaan: ”toisen miekka on oleva toista vastaan” (Hes. 38:21), ja ”toisen käsi kohoaa toisen kättä vastaan” (Sak. 14:13). Jumala puuttuu sodan kulkuun lähettämällä raekivisateen: ”Ja minä annan sataa kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä hänen päällensä” (Hes. 38:22), ja ”suuria rakeita. leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle” (Ilm. 16:21).

Hesekielin kirjan 39. luku kertoo, kuinka tuo sota päättyy, ja millainen tulee olemaan Jumalan ja Israelin kansan välinen suhde sen jälkeen. Jae 22 sanoo: ”Mutta Israelin heimo tulee tietämään, että minä, Herra, olen heidän Jumalansa siitä päivästä lähtien ja aina eteenpäin.” Lisäksi jakeessa 29 sanotaan: ”Enkä minä enää kätke heiltä kasvojani, sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle, sanoo Herra, Herra." Jo luvun 38 lopussa kerrotaan, mikä on sodan vaikutus myös pakanakansoihin: ”Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä teen itseni tunnetuksi lukuisain pakanakansain silmien edessä. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra." (38:23). Seuraavassa luvussa sanotaan mm: ”Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, Israelin Pyhä.” (39:7). Eli Googin sota liittyy Kristuksen takaisintuloon, jonka kautta Kristus tekee itsensä tiettäväksi niin omalle kansalleen kuin pakanakansoille.

Miksi sitten Venäjä yhdistetään niin kiinteästi Googin sotaan monissa lopunaikaan liittyvissä raamatun tulkinnoissa? Kyse on yksinkertaisesti sanan Roos yksipuoleisesta tulkinnasta. Etenkin amerikkalaista alkuperää olevissa tulkinnoissa se halutaan usein selittää tulevan sanasta Russia. Sanan Roos alkuperä jää kuitenkin monessa suhteessa arvoitukseksi.

Ensiksikin eri raamatun käännöksiä vertailemalla voi tehdä havainnon, että se joko käännetään erisnimeksi ”Roos” tai sitten yksinkertaisesti adjektiiviksi ”ylin”. Jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan kohta pitäisi kääntää esimerkiksi: ”sinä Gog, joka olet ylimmäinen Mesekin ja Tubalin päämies.” (Biblia 1776). Adjektiiviksi sen kääntävät mm. seuraavat käännökset: englanninkielinen King James Version vuodelta 1758, suomenkielinen vanha Biblia ja nykyinen vuoden 1992 kirkkoraamattumme sekä uusin ruotsinkielinen käännös Bibeln 2000. Saman käännöksen olen myös löytänyt hallussani olevasta juutalaisten rabbien kommentaariraamatusta (The Jewish Study Bible). Erisnimeksi ”Roos” sitä vastoin kääntävät mm: Septuaginta, suomenkielinen vuoden 1933 käännös, Raamattu kansalle käännös, ruotsinkielinen Bibeln vuodelta 1917 ja useat 1900-luvulla käännetyt englanninkieliset käännökset. Huomaamme siis, että molemmilla käännösehdotuksilla on vaikutusvaltaiset puoltajansa. Yhteenvetona voisin sanoa, etten ainakaan itse ryhtyisi piirtämään karttoja, joihin merkkaisin Venäjän kohdalle sanan Roos.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että tietyissä piireissä on liikaa korostettu sanan Roos merkitystä, ikään kuin kyse olisi ”Roosin sodasta”. Hesekielin profetiassa pääpaino on kuitenkin sanalla Goog, joka asuu Maagogin maassa! Sitten tarkennetaan, että hän on joko Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas tai Mesekin ja Tuubalin ylin ruhtinas. Yllä olevassa piirroksessa olen asettanut nuo kansat niille paikoille, joilla ne ovat vanhoissa raamatun kartoissa (eräänä lähteenä olen käyttänyt The Jewish Study Bible, Adele Berlin & Marc Zvi Brettler). Eli huomataan, että monet Hesekielin profetiassa mainitut kansat ovatkin yllättävän lähellä Israelia, lähinnä nykyisen Turkin alueella! Myös tunnettu juutalainen ensimmäisen vuosisadan historioitsija Josefus sijoittaa nuo kansat lähinnä nykyisen Turkin alueelle.

Kun profetiassa sanotaan joistakin noista heimoista, että ne asuvat ”pohjan perillä”, halutaan ennen kaikkea korostaa, että ne ovat Israelista pohjoiseen. Jos katsomme kartalta Israelista pohjoiseen, niin huomaamme, että Turkin alueen pohjoispuolella on Mustameri. Tarkoittiko ”pohjan perillä” tuon ajan maailman kuvassa Mustanmeren eteläpuolella olevaa aluetta? Ja jos taas kirjaimellisesti otamme tuon sanonnan, niin oikeastaan Israelista katsottuna kauimpana suoraan pohjoisessa on Suomi ja Kuolan niemimaa, eikä välttämättä Venäjä!

Vielä eräs mielenkiintoinen yksityiskohta sanasta Goog. Kun Israel läksi Egyptistä Mooseksen johdolla erämaavaellukselle, ensimmäinen kansakunta, joka hyökkäsi sen kimppuun Kaislameren ylityksen jälkeen, oli amalekilaiset (2. Moos. 17:8). Heidän kuningastaan kutsuttiin Agagiksi, joka todennäköisesti oli arvonimi kuten faarao (1. Sam. 15:8). Kun Bileam ennusti Israelin tulevasta kuninkaasta (joka viime kädessä viittaa Jeesukseen), hän mm. sanoi: ”Agagia mahtavampi on sen kuningas.” (4. Moos. 24:7). Septuaginta ja samarialainen Pentateukki käyttävät tässä kohtaa sanaa Goog, eli ”Googia mahtavampi on sen kuningas.” Tosi mielenkiintoinen käännös! (Septuagintahan on siis hepreankielisen raamatun kreikankielinen käännös. Se oli jo käännettynä Jeesuksen aikana, ja alkuseurakunnassa kreikankieliset käyttivät sitä raamattunaan.) Voisi siis sanoa, että Goog kuvaa ja edustaa Kristuksen ja Jumalan päävastustajaa eli samaa kuin Peto ja Antikristus Uudessa Testamentissa.