75. Uudet taivaat ja uusi maa

Tulosta sivuTulosta sivu

Raamattu ei kovin paljon uhraa palstatilaa kertoessaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Seikkaperäisin kuvaus siitä löytyy Ilmestyskirjan ja samalla koko raamatun kahdessa viimeisessä luvussa. Vanhan Testamentin puolella tarkimmat kuvaukset löytyvät Jesajan kirjasta, joskin toisinaan on vaikea erottaa kertooko Jesaja tuhatvuotisesta valtakunnasta vaiko uudesta taivaasta ja maasta.

Jesajan kirjasta ja Ilmestyskirjasta voimme kuitenkin löytää yllättävän samantapaista kuvausta Uudesta Jerusalemista. Yhtäläisyys tulee esille esim. kuvattaessa perustuksia, muureja ja portteja, jotka on tehty jalokivistä. Taivaan ihanuutta kuvatessaan profeetat joutuvat usein tyytymään sanontoihin ”ikään kuin”, ”kaltainen”, ”näköinen” jne. Yllättävää kuitenkin on, että sekä Jesaja että Johannes kuvatessaan Uuden Jerusalemin jalokiviä, eivät käytä sanontaa ”ikään kuin safiiri ja rubiini” tai ”smaragdin ja jaspiksen kaltainen”. He antavat ymmärtää, että ne ovat juuri noita jalokiviä!

Daniel puolestaan tyytyy kuvaamaan muutamalla lauseella taidollisten ja sielujen voittajien osaa iankaikkisessa elämässä. He loistavat kuin tähdet aina ja iankaikkisesti! On hienoa muistaa, että lähes jokainen taivaalla näkyvä tähti on itse asiassa suunnattoman kaukana oleva aurinko. Mikä onkaan se kirkkaus, joka vanhurskailla on kerran iankaikkisuudessa oleva!

Raamattu ei tosiaankaan jää hehkuttamaan taivaan ihanuudesta, vaikka inhimillisesti ajatellen siitä voisi kertoa yksityiskohtaisesti kymmeniä tai satoja sivuja. Syy niukkaan kuvaukseen on kai yksinkertaisesti siinä, että siellä on asioita, joita inhimillisillä aisteilla ja ymmärryksellä ei voi kuvata ja käsittää. Lisäksi antaahan Paavali ymmärtää, että siellä on asioita, joista ei ole edes lupa vielä puhua, (2.Kor. 12:4). Mutta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen meitä kehotetaan kilvoittelemaan niin, että voisimme kerran tuon kaiken saavuttaa.