21. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala

21. AABRAHAMIN, IISAKIN JA JAAKOBIN JUMALA

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kahdennessatoista luvussa kerrotaan, kuinka Jumala antaa Aabrahamille käskyn lähteä maastansa ja suvustansa ja isänsä kodista siihen maahan, jonka Jumala hänelle osoittaa. Herra lupaa samalla tehdä Aabrahamista suuren kansan ja siunata hänessä kaikki sukukunnat maan päällä. Aabraham totteli tuota käskyä ja läksi lähimpien sukulaistensa kanssa Kaldean Uurista, joka on nykyisen Irakin alueella, kohti luvattua maata. Kun Aabraham oli saapunut Kanaanin maahan, teki Jumala liiton hänen kanssaan ja lupasi antaa hänelle tuon maan sukupolvesta sukupolveen. Saman lupauksen Jumala toisti vielä aikanaan Aabrahamin pojalle Iisakille ja pojan pojalleen Jaakobille. Kenellekään Jaakobin kahdestatoista pojasta ei Jumalan taholta tuota lupausta noin selväsanaisesti enää toistettu, mutta he kaikki olivat Jumalan erityisen siunauksen perillisiä. Tämä Jumalan Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä kanssa tekemä liitto on siis järjestyksessään toinen, jonka Raamatusta löydämme. (Ensimmäinen liitto tehtiin Nooan ja hänen jälkeläistensä kanssa). Aabrahamille luvattu siunaus näkyy monessa suhteessa juutalaisen kansan elämässä tänäkin aikana. Eräänä yksityiskohtana voisi mainita juutalaisten suuren osuuden Nobelin palkintojen saajina. Kaikista vuodesta 1901 lähtien jaetuista Nobelin palkinnoista juutalaiset ovat saaneet yli kaksikymmentä prosenttia, vaikka heidän osuus koko maailman väestöstä on vain 0,2 prosenttia! Edustus on siis satakertainen!

Tuo liitto ja lupaus, jonka Jumala teki Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa oli ilman mitään ehtoja. Jumala ei siis sanonut, että jos he pitäisivät tietyt asiat ja noudattaisivat Hänen tahtoaan, lupaus olisi voimassa. Ei, vaan lupaus oli yksipuolisesti Jumalan taholta luvattu, täysin ilman mitään ehtoja! Kun Jumala lupaa jonkin asian tai uhkaa jollakin tuomiolla, Hän usein toistaa ilmoituksensa pari kolmekin kertaa. Näin Jumala myös toisti lupauksensa kolmelle eri sukupolvelle peräkkäin. Raamattu käyttää usein sanontaa, että Jumala on ”Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala”. Jumala itse käytti tuota sanontaa puhuessaan Moosekselle palavasta pensaasta ja kutsuessaan hänet tehtäväänsä, (2. Moos. 3:6). Jeesus myös käytti sanontaa puhuessaan saddukeuksille ylösnousemuksen todellisuudesta, ja kuinka Jumala on elävien Jumala, eikä kuolleitten, (Luuk. 20:37). Aabrahamin perilliset, eli siis tämänkin päivän Israelin kansa, tulee olemaan Jumalan omaisuuskansa ainiaan, koska Jumala ei voi pettää omaa lupaustaan ja liittoaan!

Voisi sanoa, että tuosta kahdennestatoista luvusta eteenpäin Raamatun keskeinen teema on seurata Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä elämän vaiheita. Neljäsataa vuotta myöhemmin noista jälkeläisistä oli kasvanut suuri Israelin kansa, josta aikanaan myös Messias, maailman Vapahtaja syntyi. Näin ollen lähes jokainen Raamatun kirja on omalta osaltaan viemässä eteenpäin juonta, jossa keskeisenä asiana on Jumalan tarjoaman pelastuksen toteutuminen koko ihmiskunnan historiassa ja erityisesti Hänen oman kansansa Israelin kohdalla. Tuon kertomuksen juoni huipentuu Jumalan valtakunnan lopulliseen voittoon ja tulemiseen Uudessa taivaassa ja Uudessa maassa, (Ilm. 21 ja 22).

Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosa kertoo, kuinka Aabrahamille syntyi Iisak, Iisakille syntyi Eesau ja Jaakob, ja Jaakobille syntyi kaksitoista poikaa, jotka ovat Israelin heimojen kantaisät. Yksi pojista, eli Joosef myytiin veljien taholta orjaksi Egyptiin, jossa hän myöhemmin nousi Egyptin kakkosmieheksi heti faaraon jälkeen. Nälänhädän seurauksena siirtyi myöhemmin Egyptiin koko Jaakobin heimo, noin seitsemänkymmentä henkeä. Vuosisatojen saatossa he joutuivat egyptiläisten orjuuteen, josta Jumala vapautti heidät Mooseksen johdolla. Tästä israelilaisten lähdöstä Egyptistä kertoo toinen Mooseksen kirja.