41. Psalmit

41. PSALMIT, yleiskatsaus

Psalmien hepreankielinen nimi tehillim tarkoittaa ylistyksen lauluja. Sana psalmit on puolestaan peräisin kreikankielisessä raamatussa käytetystä nimestä psalmos, mikä viittaa soittimilla soitettuun musiikkiin.

Luther sanoi psalmien olevan ”raamattu raamatussa”.  Tällä hän tarkoitti sitä, että psalmeista oikeastaan löytyy lyhyesti kerrottuna koko raamatun sisältö lähtien Jumalan luomistöiden ylistämisestä. Löydämme sieltä myös Israelin kansan koko historian: patriarkat, Egyptistä lähdön, kuningaskunnan ajat, pakkosiirtolaisuuden sekä paluun. Lisäksi on lukuisia psalmeja, jotka viittaavat Kristukseen, ja myös psalmeja, jotka kertovat, kuinka Herra tulee lopulta hallitsemaan kaikkea maailmaa kunniassaan.

On mielenkiintoista myös havaita, kuinka Jeesuksen vuorisaarnalla (Matteuksen luvut 5-7) on selvä yhtymäkohta psalmeihin. Jeesus aloitti vuorisaarnan samalla sanalla, jolla ensimmäinen psalmi alkaa: autuas! Lisäksi Hän päättää vuorisaarnansa kertomukseen kahdesta eri rakentajasta, ymmärtäväisestä ja tyhmästä miehestä, joista toinen rakensi kalliolle ja toinen hiekalle. Myös ensimmäinen psalmi kertoo autuaasta miehestä ja jumalattomasta miehestä, ja heidän erilaisesta kohtalostaan.

Psalmeista on tasan puolet Daavidin nimiin laitettuja. Psalmien kirjoissa löydämme 73 psalmia, joissa on maininta ”Daavidin virsi”. Uusi Testamentti lisää vielä kaksi psalmia Daavidin kirjoittamiksi: psalmin 2 (Apt. 4:25) ja psalmin 95 (Hebr. 4:7). Muita nimeltä mainittuja psalmien kirjoittajia ovat Mooses, Salomo, Aasaf, esrahilainen Eetan ja koorahilaiset. Merkintä ”koorahilaisten mietevirsi” on omalla tavallaan mielenkiintoinen ja samalla puhutteleva. Kertomuksen Koorahista ja hänen johtamastaan kapinasta löydämme Mooseksen kirjoista (4. Moos. 16). Leeviläinen Koorah nousi muiden päämiesten kanssa kapinaan Moosesta ja Aaronia vastaan, ja ennen kaikkea Jumalan pyhää valintaa vastaan. Kapinan lopputulos oli järkyttävä, maa aukeni heidän allaan ja he suistuivat perheineen elävältä tuonelaan! Koorahin pojat eivät kuitenkaan olleet mukana isänsä kapinassa, ja niinpä he säästyivät (4. Moos. 26:9- 11). Herra sai myöhemmin käyttää joitakin Koorahin jälkeläisistä jopa psalmien ja mietevirsien kirjoittajina.

Psalmit ovat oikeastaan Vanhan Testamentin virsikirja. Niitä laulettiin vanhan liiton jumalanpalveluksissa Jerusalemin temppelissä. Ensimmäisestä Aikakirjasta löydämme seikkaperäistä kuvausta temppeliveisaajien toiminnasta. Siellä mm. sanotaan: ”Ja Daavid ja sotapäälliköt erottivat palvelukseen Aasafin, Heemanin ja Jedutunin pojat, jotka hurmoksissa soittivat kanteleilla, harpuilla ja kymbaaleilla” (1. Aik. 25:1). Ei voi kuin todeta, että olisi ollut mahtavaa kuulla tuota kuoroa!