30. Ensimmäinen Samuelin kirja

Tulosta sivuTulosta sivu

30. ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA

Ensimmäinen Samuelin kirja kertoo Israelin kansan historiasta noin 1000 –luvulta eKr. Kirjan kirjoittajasta ei ole varmuutta. Kirjassa tosin mainitaan, kuinka Samuel itsekin kirjoitti muistiin tiettyjä asioita (10:25), mutta kaiken kaikkiaan Samuelin kirjat ovat jonkun muun kokoamia ja kirjoittamia. Kerrotaanhan Samuelin kuolema ja hautajaiset jo ensimmäisen kirjan luvussa 25. Yksi mahdollisuus kirjojen kirjoittajaksi on kirjanoppinut Esra (katso sivu 28, Tuomarien kirja).

Leeviläiseen sukuun kuuluva Samuel oli viimeinen ja samalla huomattavin tuomari, joka johti Israelia ennen kuningaskunnan perustamista. Samuel oli samalla arvostettu profeetta, jota kutsuttiin hänen omana aikanaan näkijäksi (9:9). Samuelin äiti Hanna oli ollut hedelmätön ja hän teki lupauksen Herralle. Jos Herra antaisi hänelle pojan, suostuisi hän antamaan tämän Jumalan nasiiriksi, Herralle pyhitetyksi. Tuo Hannan rukoustaistelu kuvataan mahtavalla tavalla ja yksityiskohtaisesti (1:9-17). Kertomus herättää kuitenkin samalla kysymyksen ja ihmetyksen, oliko pappi Eelille rukoustaistelu niin tuntematon asia, että hän tulkitsi asian pikemminkin juopumukseksi! Hanna täytti joka tapauksessa lupauksensa Herralle, ja niin Samuel palveli Herraa Jumalan huoneessa Siilossa jo pienestä pojasta lähtien. Hannan kiitosvirressä voimme nähdä profeetallisen ennustuksen tulevasta Messiaasta, Kristuksesta: ”Herra tuomitsee maan ääret; hän antaa vallan kuninkaallensa ja korottaa korkealle voideltunsa sarven." (2:10). Kertomus, kuinka Herra kutsuu pienen Samuel -poikasen palvelijakseen, on yksi raamatun koskettavimmista luvuista (luku 3).

Yksi Israelin vaarallisimmista vihollisista tuohon aikaan olivat filistealaiset, joista mainitaan viisi ruhtinasta: Gassan, Asdodin, Askelonin, Gatin ja Ekronin ruhtinaat. Vasta kuningas Daavidin aikana filistealaiset voitettiin lopullisesti. Eräs heidän kuuluisimpia taistelijoitaan oli Goljat, jonka nuori Daavid voitti kaksintaistelussa (luku 17). Tuo kertomus on meille samalla mahtava esikuva hengellisestä taistelusta. Saatanan rakentamat linnakkeet näyttävät usein inhimillisesti katsottuina mahdottomilta valloittaa, mutta Herran Hengen avulla on sortuvat yhtä helposti kuin Goljat nuoren Daavidin edessä.

Ensimmäinen Samuelin kirja kertoo, kuinka Israel siirtyi tuomarien johtamasta heimovaltiosta kuningaskunnaksi. Kirja antaa selvästi ymmärtää, että ajatus kuningaskunnasta ei ollut alun pitäen Jumalan tahto (12:17). Kuitenkin Jumala taipui kansan tahtoon, kun se anoi itselleen kuningasta. Israelin mennyttä historiaa ajatellen voimme joka tapauksessa todeta, että sen kuningaskuntakausi jäi sittenkin suhteellisen lyhyeksi. Yhtenäisenä kuningaskuntana se oli vain reilut sata vuotta, ja jakautuneena enimmillään noin neljäsataa vuotta. Viimeiseen 2600 vuoteen Israelia ei ole hallinnut yksikään kuningas!

Samuel voiteli Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi benjaminilaisen Saulin, joka kuitenkin myöhemmin luopui kuuliaisuudesta Jumalan äänelle. Jumala käski Samuelia voitelemaan uudeksi kuninkaaksi Iisain nuorimman pojan Daavidin, Juudan sukukunnasta. Vaikka Daavid oli siis voideltu kuninkaaksi, joutui hän kuitenkin pakenemaan kuningas Saulin vihaa vuosikausia. Ehkäpä siinäkin toteutui eräs esikuva koskien Jeesusta ja Hänen kuninkuuttaan. Jeesus on Isän Jumalan voitelema Kuningas ja Messias, mutta tässä maailmassa Hänen kuninkuutensa ei vielä ole tullut nähtävällä tavalla. Mutta aikanaan Kristus saapuu kuninkaana ja tulee hallitsemaan tätä maailmaa vallallaan ja voimallaan.