52. Joel

Tulosta sivuTulosta sivu

52. JOEL

Meille kristityille varmaankin tutuin Joelin kirjan kohta on toisen luvun lopussa oleva ennustus Herran Hengen vuodatuksesta kaiken lihan päälle. Se on meille tuttu siksi, koska Pietari puhuessaan ensimmäisenä helluntaina Jerusalemissa, kertoi tuon ennustuksen toteutuneen (Apt. 2:14-21). Valitettavasti vuoden 1933/38 raamatun käännös kääntää tämän kohdan hieman virheellisesti: ”Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta”. Tässä kohtaa täytyy nostaa hattua uudelle käännökselle ja myös Raamattu kansalle -käännökselle, koska ne sanovat asian oikeammin, antaen ymmärtää, ettei tässä ole koko tuon profetian toteutuminen. Nuo molemmat käännökset käytävät ”se” sanan paikalla ilmaisua ”sitä”: ”vaan tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu”. Hengen vuodatus ja armolahjojen saaminen tapahtui helluntaina aivan kuten Joel oli ennustanut (Joel 2:28-32), mutta me huomaamme, ettei koko profetia toteutunut tuolloin. Eihän silloin näkynyt verta, tulta ja savupatsaita, eikä aurinko muuttunut pimeydeksi ja kuu vereksi. Ymmärrän, että tuo Joelin ennustuksen loppuosa toteutuu silloin, kun Israelille annetaan kansakuntana oma erityinen Hengen vuodatus lopunaikana. Taas kerran huomaamme, että raamatun profetioilla on useinkin kaksi eri täyttymystä!

Joelin tarkkaa toiminta-aikaa ei tiedetä, mutta se oli joko 800- tai 700-luvulla eKr. Tiedämme hänestä oikeastaan vain, että hänen isänsä nimi oli Petuel, ja että hän toimi Juudeassa. Ennustus ”Herran päivän tulemisesta” on selvästi esillä Joelin kirjassa. Käsitteen ”Herran päivästä” löydämme tavalla tai toisella monista muistakin profeettakirjoista. Se esiintyy peräti yhdeksässä Vanhan Testamentin kuudestatoista profeettakirjasta! Tuota käsitettä ei tyhjentävästi selitetä, mutta annetaan kuitenkin ymmärtää, että ”Herran päivä” on jotakin, joka ei välttämättä ole myönteinen kokemus ihmiskunnalle. Joelkin kuvaa sitä sanomalla: ”se on pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä.” Itse ymmärrän, että Vanhan Testamentin profeetoille näytettiin jotakin Jumalan pyhistä tuomioista, jotka lopunajalla ”Herran Kaikkivaltiaan suurena päivänä” tulevat kohtaamaan koko ihmiskuntaa.

Toisen luvun kuvaus hyökkäävästä ”väkevästä kansasta” on mielenkiintoinen (2:2-11). Usein se on selitetty viittaamalla ensimmäisessä luvussa mainittuun heinäsirkkojen aikaansaamaan tuhoon, mutta itse ymmärrän, että tuossa luvussa on kyseessä kuvaus lopunajan sodankäynnistä. Voisiko enää sattuvammin kuvata nykypäivän ohjuksia ja muita taisteluvälineitä: ”Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille. Jokainen kulkee tietänsä suoraan, ei mutkittele polullansa. Toinen ei sysi toistansa: jokainen kulkee omaa suuntaansa. Heittoaseitten välitse ne syöksyvät pysähtymättä. Kaupunkiin ne hyökkäävät, ryntäävät muurille, nousevat taloihin, tulevat ikkunoista sisään kuin varas. Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät; aurinko ja kuu käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa.” (2:7-11). Eikö tällainen ole meille tuttu näky uutiskuvista nykypäivän kaupunkisodista!

Luvussa kolme kerrotaan, kuinka kaikki pakanakansat kootaan Joosafatin laaksoon, jossa ne tuomitaan. Kyse on mielestäni aivan samasta tapahtumasta, josta Ilmestyskirja käyttää nimeä Harmagedonin taistelu (Ilm. 16:16). (Katso raamattuluento ”Lopunajat raamatun ilmoituksessa”, sivu 63). Raamatun kokonaisuutta ajatellen meidän on hyvä muistaa, että raamatun eri kirjoittajat saattavat käyttää asioista eri nimitystä, vaikkakin puhuvat samoista tapahtumista.

Joelin kirja päättyy lohdulliseen lupaukseen, kuinka vielä kerran tulee aika, jolloin Herra on palauttava Juudan ja Jerusalemin kohtalon. Tuolloin Herra tulee asumaan Siionin pyhällä vuorella, vuoret tiukkuvat rypälemehua ja kukkulat vuotavat maitoa. Joelilta löydämme myös ennustuksen, kuinka Herran huoneesta on juokseva lähde, joka kastelee Akasialaakson (3:18). Tuosta Jerusalemin temppelistä lähtevästä virrasta ja sen parantavasta vaikutuksesta ennustavat myös Hesekiel (47:1-12) ja Ilmestyskirja (22:1, 2)! Huomaamme siis taas kerran, kuinka Jumalan Pyhä Henki on ihmeellisesti puhunut samoista asioista eri profeettojensa kautta vuosisatojen aikana. Näin profeettakirjat tukevat ja vahvistavat toisiaan.